keskiviikko 14. toukokuuta 2014

Kuula kalloon ratsastajalle kiitos...

Siis miten h******n töhö sitä voi ihminen olla!! Uskomatonta. 

Eipä sitten mennäkään Laaksolle puolentoista viikon päästä. Olin kyllä ilmoittautunut ajoissa, mutta semmonen pikku juttu kuin maksaminen oli jäänyt. Tänään ihmettelin, että miksen pysty maksamaan lähtömaksua - noh, eilen meni ilmoittautuminen kiinni. Sellasta. Kyllä voi ihmistä turhauttaa ja ketuttaa!! Kaikista ärsyttävintä tässä on vielä se, että en voi syyttää ketään tai mitään muuta kuin omaa tyhmyyttä.

Aaarggh... Katsellaan milloin pääsen tästä ärsytyksestä yli. Ei auta kuin mennä samana viikonloppuna joko Jokelaan tai Tammelaan seurakisoihin... Vaihtoehtoina olisi joko FEI:n CCI/CIC* A-kenttäkilpailuohjelma tai A-merkin kouluohjelma.


Jottei postaus menisi aivan kiukutteluksi, niin kerrotaan hyviäkin uutisia: sain tallin lähistöltä myyntisihteerin kesätyöpaikan, joten kesäksi karistan Helsingin katujen pölyt harteiltani ja vietän koko kesän tallilla! Treenaaminen helpottuu potenssiin miljoona, kun ei tarvitse Helsingistä asti raahautua tallille. 

Toinen positiivinen seikka (ei, vieläkään kiukku ei laannu, vaikka kuinka näistä hyvistä jutuista kirjoittaa...) on, että Aku oli taas ihan super eilisessä valmennuksessa. Hiffasin jotenkin vielä paremmin kuinka valtava merkitys on sillä, että hevonen kulkee kahden ohjan välissä. Tehtiin taas paljon (ei kuitenkaan liikaa) koottua ravia ja ai hitsit suomenjunttura oli kevyt ja hieno! 

Tehtiin alkuun harjoitusta, jossa isolla ympyrällä kootussa ravissa väistätin takapäätä ulos, minkä tarkoitus oli saada kintereet paremmin alle ja hevonen myötäämään paremmin. Ensin tärkeää oli kokoaminen: istunta, lantio, yläkroppa, hartiat, omat lapaluut, leuka, jalka, ohja - kaikkien pitää toimia yhteen ja oikein.
Väistätysharjoituksen jälkeen haettiin samanlaista fiilistä suoralla uralla, ajatuksena oli koota samallalailla kuin väistätyksessäkin, saada kintereet alle ja etupää kevyeksi, mutta nyt kokoamista pyysi molemmat jalat ja molemmat ohjat (ja siis tietenkin istunta, koska mitään ei tehdä ilman istunnan vaikutusta). Tarkoituksena oli saada liikkeeseen ilmaa ja passagemaista viipyvyyttä. Pakko sanoa, että tuossa aletaan olla kyllä aikamoisen hyviä! Pitää saada nyt joku kuvaamaan valmennusta, että voin näyttää niitä parhaita pätkiä mun ja Akun menosta. :--)

Ikuisuusprojekti vasen laukka on kärsinyt huhtikuun lihasongelmista. Se oli jo todella hyvällä mallilla, mutta on nyt selkeästi ottanut takapakkia. Oikea laukka on tooodella nättiä, mutta vasempaan kierrokseen mun täytyy tehdä ihan julmetusti töitä, että saan sen pidettyä täysin kolmetahtisena. 

Mitä pidemmälle mennään, sitä paremmin olen tajunnut, kuinka äärimmäisen tärkeää on tiedostaa jokaisen harjoituksen tarkoitus. Valmentajani selittää aina perin pohjin, miksi teemme jotain, mihin sillä pyritään, mitä sen on tarkoitus korjata tai kehittää ja mihin ongelmiin se auttaa. Todella harvoin esimerkiksi treenaamme pohkeenväistöjä, avoja tai sulkuja niin kuin ne radalla tulisi suorittaa. Valmentajamme tekee ihan äärimmäisen hyvää työtä juuri pohjatyön parissa - kun pohja kaikelle tekemiselle on hyvällä mallilla, ei itse liikkeitä tai kuvioita tarvitse treenata, ne vain onnistuu. Kouluratsastus ei ole vain liikkeiden suorittamista ja kuvioiden ratsastamista: se on jotain paljon syvempää.


8 kommenttia:

  1. Tuollaiset valmentajat on just parhaita! On siitäkin varmaan jotain hyötyä, että suoritetaan tehtäviä ja liikkeitä ja saadaan toistoja alle ja vinkkejä tekniseen suorittamiseen, mutta minun mielestä kaikkein parhaita on ne valmennukset joissa ei tehdä yhtään mitään. Mennään ympyrällä tai uraa ympäri ja mietitään, keskitytään. Tehtäviä suorittaessa kaikki keskittyminen menee liikkeen suorittamiseen oppikirjan mukaisesti, ja kaikki muu vähän niin kuin unohtuu niin ratsastajalta kuin valmentajaltakin kun halutaan vääntää väkisin esiin suoritus josta saa kisoissa pisteitä.

    Klinikkamaisesti ympyrällä mennessä päästään paljon syvemmälle nimenomaan niihin perusasioihin, ja koska aivan varmasti tällaisten tavallisten tallaajien menossa on niin fundamentaalisia ongelmia, että korjausprosessin aikana ei yksinkertaisesti voi tehdä vielä mitään enempää kaatamatta ne tikkaat joita ollaan rakennettu koska ne ei vielä pysy pystyssä (A-tikkaan toinen puoli puuttuu, ei niille silloin kannata kiivetä!).

    Jos halutaan suorittaa pelkkiä liikkeitä, kaikki virheet perusratsastuksessa haudataan helposti maton alle koska niin saadaan tehtävä onnistumaan vaikka ei olla vielä valmiita siihen, ei pystytä suorittamaan niitä oikeasti oikealla tavalla. Paljon tehokkaampaa on vähän niin kuin aloittaa alkeiskurssi uudestaan ja siirtyä tekemään liikkeitä vasta kun perusratsastus on oikeasti hanskassa ja niin kiinni selkärangassa, että voi tehdä muutoksia ja pyytää vaikeampia asioita ajautumatta vanhaan, väärään malliin jolloin oltaisiin loppujen lopuksi edelleen lähtöpisteessä. Siis niille tikkaille kiivetään lujuutta kokeilemaan vasta kun ne on valmiit.

    Tämä laji vaatii paljon, paljon kärsivällisyyttä! Liian usein harjoitellaan vain temppuja ja ohitetaan perusratsastusvaihe puolivalmiina. Silloin eteneminen tyssää väkisin jossain vaiheessa, ja jotta tästä esteestä pääsisi yli, täytyy uskaltaa ottaa monta askelta taaksepäin.

    Nimimerkillä olen juuri kokenut valaistuksen ratsastukseni suhteen... ;) Olen päässyt vain "tempputunneille" viime aikoina ja oma tekeminen on muuttunut vähän huonoon suuntaan, olen joutunut jopa ratsastamaan hieman rumemmin saadakseni tehtävät suoritettua teknisesti oikein. Yksi klinikkamainen valmennus ja taas on inspiraatio katossa valtavan ahaa-elämyksen myötä. Joudun nyt hetkisen aikaa hakemaan tätä "uutta" tyyliä ja toistaiseksi näyttää vähän hassulta - en todellakaan voisi mennä vielä "tavallisiin" valmennuksiin ratsastaen tällä tavalla, mentäisiin oikeasti päin seiniä - mutta tunne siitä, että näin sen pitää oikeasti olla, tältä sen pitää tuntua, on todella vahva. Harjoittelen sitten itsekseni ratsastamaan näin ja kun hallitsen hevosen tällä paremmalla tyylillä kunnolla, voin lähteä tekemään valmennusten ja kisojenkin asioita siltä pohjalta. Siis niitä samoja asioita kuin nytkin, tulee luultavasti näyttämään samalta kuin nytkin, mutta tiedän itse että pohja on vakaampi ja rehellisempi. Siihen tulee menemään aikaa, mutta se välähtelevä "tältä sen pitäisi tuntua"-tunne auttaa jaksamaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, upea teksti ja olen tismalleen samaa mieltä kanssasi! Ja juuri nuo "tältä sen pitää tuntua" -hetket ovat niitä kaikista parhaimpia ja palkitsevimpia. Monesti jos joku kysyy, mitä teimme valmennuksessa, jään oikeasti pohtimaan, että niin? Emme me oikein tehneet mitään - mutta silti niin valtavan paljon.

      Poista
  2. Niin asiaa! Se perustyö ... Hyvin tehtynä kaikki on helppoa :)) Ihan samoja juttuja meillä valmennuksessa tehdään. Kuka sua valmentaa?

    Sääli noi kilpailut - mä luovutin suosiolla, kun tajusin suokkiluokan olevan kansallinen enkä uskaltanut kaikille avoimeen alue aa:han osallistua ;)) Laaksolle olisi kyllä kiva päästä kilpailemaan !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep! Meitä valmentaa Aminoffin Sari. :--) Ja juu, Laaksolle olisi tosi kiva päästä kisaaamaan - ehkä ensi kerralla sitten. ;--)

      Poista
  3. Eikä!! :D Voi itku, just kun itse taisin päästä noihin tsembaloihin mukaan.. Harmi! :(

    Sun valmentaja kuulostaa kyllä mahdottoman hyvältä, vaikuttaako muuallakin kun siellä Teillä päin valmentajana? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nyt tää meni ihan päin vastoin. :--D
      Juu, se on kyllä aivan sairaan hyvä. Reilussa vuodessa oon kehittyny ihan hullun paljon. Nykyään vaikuttaa tietääkseni aikalailla juuri täällä Hämeessä päin.

      Poista
  4. Sari on kyl oikeesti niin huippu - että parempaa saa ettiä. Mua itseä harmittaa kun kovin harvoin pääsen sen tunneille kun pitäis traikku napata perään ja suunnata sinne riihimäkeen päin - ja kun aikataulu on mitä on niin plaah.... Ja aina vaikka sen tunneilla käy vaikka kerran kolmessa kuukaudess - aina joka ikinen kerta saa hirveesti irti sen tunneista. Mun mielestä se käy kyl jossain hesaski päin valmentaas....

    VastaaPoista